risteyksistä rannalle

Unien avaamista avoimen keskustelun avulla
Viesti
Julkaisija
celadon
Viestit: 61
Liittynyt: 21 Huhti, 2008 12:13

risteyksistä rannalle

#1 ViestiKirjoittaja celadon » 24 Syys, 2009 11:36

23-24.9.2009

Olin neljän tien risteyksessä, autossa,ohjaajan paikalla, puolisoni istui vänkärin puolella. Tarkoituksena oli ylittää risteys mutta risteyksen takaa vasemmalta pyrki vanha mies tielle, mutta hänen autonsa oli pysähtynyt keskelle katua joten liikennevalotkaan eivät voineet vaihtua koska ne vaihtuivat vain liikkeen ansiosta. Muistaakseni autoimme miestä työntämällä hänen autonsa pois risteysalueelta ja hän jatkoi matkaansa. käännyimme kuitenkin samaan suuntaan mistä mies oli kadulle pyrkinyt. Samantien jouduimmekin hotellihuoneeseen jossa kyseinen mieskin oli yöpynyt . Siivoojat olivat siistimässä huonetta ja sieltä löytyi miehen kirjoittama kirjakin. oli hyvin pitkä ja outo etunimi miehellä.

Aloin sitten siivoamaan huoneesta myös omia tavaroitani ja sain tyttärenikin siihen jotenkin kaveriksi. Nakkelin isot kassit täyteen tavaraa, roskiakin ja lopuksi ovensuussa olevasta tulostimesta printtaantui edellisen siivoojan tiedot ja kuva ja näkemiin toivotukset edel.asujalle.

Seuraavaksi olinkin yksikseni kävelemässä maantietä pitkin. ilman matkatavaroita. huomasin yhtäkkiä ettei minulla ollut mitään kannettavaa, huolestuin ensin, mutta sitten muistin että matkalaukut on lähetetty perille muuta kautta ja saan kulkea nyt vapaana, mitään kantamatta.

Hiekkatie polveili kauniin suomalaisen maaseutumaiseman halki, peltoja, metsää, vattupuskia. Potkaisin pienen kiven vasemmalle puolen tietä puskaan ja siellä alkoi rapisemaan, puskasta ampaisi tielle puna-valko-ruskean kirjava eläin, luulin sitä ilvekseksi mutta se olikin pieni kotikissa, samanlainen kuin itselläni oli aikoinaan, ja kissa ylitti tien risteyksen kohdalla. Huomasin kissaa katseellani seuratessani että oikealta puolen alkoi kivinen lyhyt tie maalaistalon ulkorakennuksen nurkalle. Siellä oli lyhteitä ja olkiseinäinen idýllinen maja , kuin tarzanin maja seipäitten varassa, ja pihapiiri näytti turvalliselta ja tutultakin. Mutta päätin jatkaa tietä eteenpäin vaikka epäilin välillä että taidan olla ihan eksyksissäkin. Tie johti alas laaksoon, metsään.

Yhtäkkiä aukeni eteeni kaunis valokuvasta tuttu rantamaisema. Vasemmalla puolen , rannan edessä, oli kaisloista tehty iso bungalovi ja sen edessä paljon ihmisiä. Tunnistin maiseman samaksi minkä olin nähnyt Voi Hyvin-lehdessä. Ólin aivan innoissani että olin "sattumalta" löytänyt tuohon ihailemaani paikkaan. Menin eteenpäin ja jäin jonottamaan kahvia pienen vaalean naisen kanssa. Meille oli tulossa mikrosta yhteinen kupillinen kuumaa vettä jolla oli tarkoitus sitten lantrata jo valmista tosi vahvaa mustaa kahvia oman maun mukaan. Nainen puhui useamman kerran yhteistyöstä tai jotain siihen suuntaan...kaikin puolin ymmärsin tulleeni oikeaan paikkaan ja jäi sellainen tunne että taidan jäädäkin sinne pitemmäksi aikaa.

hitsu
Viestit: 123
Liittynyt: 28 Joulu, 2007 22:38
Paikkakunta: Vääksy
Viesti:

#2 ViestiKirjoittaja hitsu » 01 Loka, 2009 8:51

Vastaan vaan omana uneni, vaikka se voi peilata enemmän omaa kokemuspiiriä kuin unta!

Alan lopusta. Minulla tuollaisen voimapaikan löytäminen kertoisi kaipuusta löytää yhteisöllistä henkistä antia. Sellaista joka antaa tyydytystä niin mielelle, kuin tunteelle kuin älylle. Lämmintä yhteisöllistä jakamista - kuuman kupposen lämmittäminen mikrossa. Tuollaisen haave paikan kohtaaminen unessa olisi minulle juuri sitä vuorovaikutuskaipuuta elämän syvimpien asioiden osalta. Ja sen yhdistämistä naisenergiaan.

Vanhan miehen kohtaamisessa oli jotain myös tästä päivästä. Vanhuksien mukanapitämisen tärkeydestä, jokaisen auttamisen tärkeydestä. Olet itse siinä toiminut oikein - mieli antaa kiitosta.
Siinä kun siivoat huonetta tyttäresi kanssa, siivoat myös suurempia murheita pois, tiedostat niitä ja jätät turhat taakat taakesi. Kiva, kun siinä on tyttäresi läsnä - koskeeko myös häntä, vai onko hän ollut apuna vanhojen ajatusten selvittelyssä.

Hauskaa että mies on vänkärin puolella eikä kuskina - ohjaat ovat omassa elämässäsi omissa käsissä, mutta kumppani niitä jakamassa. Tuntuu mukavasti lämmittävältä. Minulla on aina unissani auton ratissa vain minä itse eikä autossa muita edes missään pulmatilanteessa. Ja niitä auto unet aina minulla on. Tällaisia aatoksia tällä kertaa!

saaga
Viestit: 55
Liittynyt: 21 Huhti, 2008 5:54

#3 ViestiKirjoittaja saaga » 02 Loka, 2009 8:25

Unen otsikko itsessään antaa vastauksen: Risteyksistä rannalle

Omana unenani ajateltuna uni on rohkaiseva, vahvistava, suuntaa antava.

Vanha mies nousee ikäänkuin päätähdeksi unessa, hänen kirjansa - opetuksensa - viisaus on vanhoissa.
Ilman matkatavaroita kulkeminen vapaana kuin taivaan lintu luottaen siihen että elämä kantaa ; matkatavaratkin jo perillä valmiiksi lähetettynä - aika hienoa!
Matka jatkuu kohti "Voi hyvin"- maisemaa, rannalle. Ja yhteinen kupillinen tuon pienen naisen kanssa, joka jäi arvoitukseksi - ken oli hän?

Ulkopuolinen
Viestit: 106
Liittynyt: 20 Helmi, 2008 0:27

#4 ViestiKirjoittaja Ulkopuolinen » 20 Joulu, 2009 3:50

Tie ja risteys omissa unissani kuvaavat aina minulle oman elämäni valintoja. Se, että olen unessa autossa ohjaajan paikalla tarkoittaisi minulle sitä, että todellisuudessa minä ohjaan elämääni itse ja rinnallani seisoo puoliso, mutta päätökseni teen itsenäisesti.

Se, että unessani eteeni on pysähtynyt vanhan miehen auto, jolloin liikennevalotkaan eivät toimineet edustaisivat minulle omia vanhoillisia ajatuksia, jotka estävät minun kulkemiseni. Se, että unessa auttaisin miestä on hyvä merkki, koska silloin käsittelen vääriä ajatuksiani, mutta jos lähden unessa seuraamaan miestä samaan suuntaan ja yövyn samassa hotellissa se pistäisi minut miettimään, mikä sanoma tuolla miehellä on, mikä ajatus tällä hetkellä voisi olla sellainen, jota pitäisi tutkia enemmän, mitä tuon miehen jättämä kirja kertoisi minulle.

Se, että siivoan huonetta tavaroistani kertoo siitä ajatusmaailman käsittelystä, konkreettisesta siivoamisesta jota teen omassa mielessäni. Minulle se merkitsisi sitä, että puhdistan todellisuudessa alitajuntaani turhista ajatuksista, tuon edellisen siivoojan tiedot voisin ajatella olla jopa minun menneen elämäni ihminen tai sitten se voisi olla oma sieluni, joka hyväksyisi tekoni.

Se, että kuljen yksinäni maantietä kertoo sitä, että olen vapautunut mieleni taakoista, ne, jotka kuuluvat elämääni on jo perillä ja voi kulkea ilman murheita.

Tuo tie jota kuljen kuvastaisi minulle omaa sielunmaisemaani ja tuo eläin vaistojani, tuo maalaistalo kuvastaisi minulle minuuttani. Minä voisin kuvitella, että kulkisin tutuissa, hyvissä maisemissa minun itseni sisällä.
Tuo nainen kuvastaisi osaa minusta, ehkä jopa sieluani, todellista minuuttani en tiedä sitä varmaksi, koska tunnelma olisi pitänyt aistia.

Olisin unestani hyvin mielissäni, minä kokisin, että olen löytänyt sisäisen maailmani.

celadon
Viestit: 61
Liittynyt: 21 Huhti, 2008 12:13

#5 ViestiKirjoittaja celadon » 23 Helmi, 2010 18:25

kiitos teille kaikille kannustavista tulkinnoistanne. Elän tuota unta juuri tällähetkellä todeksi mutten vielä ole päässyt "rannalle"asti.. Voi Hyvin -maisemaani. Kivien potkimisasteella täällä vielä patikoin.

Hitsu, tulkintasi kolahti useassa kohtaa kohdilleen, tyttäreni jopa teki juuri unen näkemisen aikoihin, muutama viikko unennäön jälkeen, oppilastyönään "sukupuuta" jossa käytiin läpi sukujen salaisuuksia ja puhumattomia asioita! Yhdessä käsittelimme suvun "tabuja".

Ja vanha mies ja vanhukset raamittavat omaa ja puolisoni elämää päivittäin ihan konkreettisestikin mutta myös vanhoja ajatusmallejakin tässä joutuu pukkaamaan ja siivoamaan pois liikennevaloista jotta kulku jatkuisi kutakuinkin jouhevasti. Taas tänään päätin luottaa ..että kyllä elämä kantaa

:)


Palaa sivulle “Unientulkinta nettiryhmänä”

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailija