Freudin oivallusten taustalla oikeaa tietoa aivoista

Kirjoituksia ja pohdintoja unista ja elämästä
Viesti
Julkaisija
olavi
Ylläpitäjä
Viestit: 3213
Liittynyt: 25 Kesä, 2005 22:46

Freudin oivallusten taustalla oikeaa tietoa aivoista

#1 ViestiKirjoittaja olavi » 10 Tammi, 2016 12:28

Tiedemiehet hylkivät aikanaan Sigmund Freudin ajattelua, koska se ei vastannut sen ajan tieteen käsityksiä todellisuudesta. Hänet hylättiin lähinnä darwinilaisten behavioristien toimesta. Aivot tajuttiin muuttumattomaksi boksiksi, joka toimi mekaanisesti kuin kone välittäen ja yhdistäen eri osista ruumista tulevia mekaanisia refleksejä. Mieltä pidettiin - suuri osa tutkijoista pitää edelleenkin - materian eli aivojen tuotteena. Tähän käsitykseen liittyy tutkijoita jatkuvasti vaivannut ongelma mielen aineen suhteesta. Mieli ei heidän mielestään voi muuttaa aivoja. Siksi esimerkiksi psykoanalyyttisen terapian vaikutusta pidettiin mahdottomana. Ikään kuin vain lääke, joka on ainetta voi vaikuttaa aineeseen ja siten muuttaa myös mieltä.

Kun aivoja pidettiin muuttumattomana, kuviteltiin hermoratojen aina yhdistyvän tiettyyn paikkaan aivoissa. Nyt on todettu, että aivot ovat hyvin joustavia (vertaa esimerkiksi Norman Doidgen kirjat: The Brain that Changes Itself ja The Brain’s Way of Healing sekä Jefrey Schwartzin & Sharon Begleyn kirja The Mind and The Brain). Jopa aivojen eri toimintoihin erikoistuneet osat voivat korvautua toisillaan. Aivojen hermoyhteyksien on todettu kehittyvän jatkuvasti lyhyenkin ajan kuluessa. Onnettomuuksissa tai aivoverenvuodossa vahingoittuneet aivot saattavat uudistua tehokkaan harjoittelun avulla lähes täysin. Esimerkkejä on jopa siitä, että yli 90 prosenttia aivoistaan menettäneet ovat oppineet toimimaan niin, että ulkopuolinen havaitse toiminnassa mitään vikaa. Freud oli neurologi ja tajusi, että mielen tasolla tehty muutos muuttaa aivoja, jolloin syntyy uusia neuroniverkkoja. Ihminen alkaa silloin suhtautua asioihin uudella tavalla. Oppiminen ei ole vain vanhojen yhteyksien avaamista ja vahvistamista.

Freud yhdisti traumojen syyt lapsuuden tapahtumiin. Oppimisen kannalta kriittinen vaihe ovat ensimmäiset vuodet. Vanhempien toteuttama huono kohtelu, poissaolo ja/tai reagoimattomuus lapseen jättää usein pahoja traumoja. Lapsuudessa urautunet hermoyhteydet jäävät usein lähes pysyviksi määrittäen luonteenpiirteet. Freud tajusi, että terapiassa tietoiseksi tullut asia luo uuden yhteyden aivoihin. Häiritsevä muisto lapsuudesta syrjäytyy ja tilalle tulee hermoverkkoon uusi tapa kokea ja toimia, jolloin vaiva paranee. Kvanttifysiikka antaa tällä hetkellä pätevimmän kuvan todellisuudesta. Siinä on osoitettu, että aine ja mieli ovat oikeastaan saman asia erilaisia ilmenemismuotoja. Havainto muuttaa ilmiön luonteen. Siten myös ajattelun muutos voi tuottaa muutoksen hermoverkoissa.

Varhaisen lapsen miljoonat hermoyhteydet syntyvät hyvin spontaanisti lapsen opetellessa liikkumaan, havainnoimaan ja ilmaisemaan. Vallitseva kulttuuri ja vanhemmat valinnoillaan ja omalla esimerkillään ohjaavat lapsen kehitystä tietynlaiseksi persoonaksi. On havaittu, että aikuisena nuo lapsuudessa opitut toimintamallit voidaan muuttaa tietoisuuden avulla. Freud tajusi tämän puhuessaan paranemisesta toiseksi tulemisen kautta. Nyt on todistettu useassa yhteydessä, että harjoittelu ja ’kokemuksellinen’ tietoisuus voivat muuttaa hermoratoja aikuisena. Tämä sama asia on havaittu tutkittaessa mindfulness-harjoitusten vaikutuksia. Niiden on todettu muuttavan aivoja ja parantavan sekä psyykkisiä että fyysisiä sairauksia. Ruumiilliset sairaudet liittyvät usein stressiin ja muihin persoonallisiin toimintamalleihin, jotka muuttuessaan ja sallivat paranemisen. Muutokset voivat olla suuriakin. On esimerkiksi todettu, että sormillaan lukeva sokea voi ottaa oppimisessa käsiensä käyttöön aivojen visuaalisen kerroksen. Se on sokeuden takia on jäänyt vähälle käytölle. Ihmisen halu oppia ja tutkia uutta on valtava. Aivot vastaavat hyvin tehokkaasti tähän haluun.

Myös Freudin unikäsitykset saavat tukea. Olen aikaisemmin ihmetellyt nykyisten unitutkijoiden halua hakea selityksiä pelkounille ihmiskunnan varhaisista kehitysvaiheista. Esimerkiksi käärmeen pelkoa on selitetty niillä. Ikään kuin DNA-ketjut voisivat siirtää atavistisia pelkoja tuhansien vuosien takaa. DNA ohjaa proteiinien muodostumista ja niiden kautta lähinnä solujen ja näin myös hermoverkkojen toimintavalmiuksia. Tunteet, kokemukset ja ajatukset välittyvät muulla tavoin. Aivojen plastisuutta tutkineet ovat osoittaneet, että pelot ja asenteet syntyvät yksilön kehityksessä vanhempien ohjaamana. Oppivat ja joustavat aivot takaavat näin ihmisten vapauden toimia omalla tavallaan.

Myös unien symboliset merkitykset ovat todentumassa. Monet terapeutitkaan eivät ole hyväksyneet symbolisia selityksiä, vaikka käytännöt ovat osoittaneet niiden toimivuuden. Freudin mukaan unet ja hallusinaatiot ovat regressiivisiä. Ne palauttavat taaksepäin hermoyhteysketjuissa kohti alkuperäistä yhteyttä havaintotapahtumaa, jossa yhteys alunperin syntyi. Tutkimusten mukaan aivojen hermoissa lähekkäin sijoittuvat sellaiset asiat, jotka ajallisesti ovat lähellä toisiaan. Ero voi olla vain kymmenesosa- tai jopa sadasosamillin luokkaa. Jokainen ihmisen toiminto sisältää valtavan määrän hermotoimintaa. Esimerkiksi tarttumisessa peukalo, etusormi ja usein koko käsi toimivat yhdessä. Siksi niiden hermopäätteet näyttävät olevan aivoissa vierekkäin, ehkä taloudellisuuden ja tehokkuuden kannalta. Viestit ikään kuin kulkevat yhtä matkaa, osan matkasta jopa samaa hermoa pitkin, kunnes erottuivat lopulta eri haaroiksi. Jotkut tutkijat ovat alkaneet epäillä, että aivoissa on jonkinlainen tehokas koordinaattori ja korjaa yhteyksiä koko ajan. Tämä toiminta näkyy unissa kokemusten käsittelynä ja jäsentymisenä osaksi kokonaisuutta.

Freudin mukaan unissa toimivat mielleyhtymät. Ne ilmentävät sitä, että lähekkäin olevat tapahtumat ja kokemukset ovat hermostossa lähellä toisiaan. Ne ovat käytännön havainnoissa ja toiminnoissa kytkeytyneet toisiinsa. Symboliset yhteydet syntyvät osin juuri tästä. Havaintokentässä yhtaikaa ilmenevät asiat voivat unissa korvata toisiaan. Freud kutsui tätä ajallista yhteyden muotoa metonymiseksi.

Ilmeisesti ainakin osa myös toisenlaisista yhteyksistä eli metaforisesta yhteyksistä on voinut syntyä samalla tavalla. Ei liene sattuma, että eläinten käyttäytymisestä seksuaalisesta käytetään ilmaisua astua ja miehen sukuelimestä käytetään ilmaisua kolmas jalka. Jalka ja sukuelin näyttävät hermoyhteyksissä ja unissakin korvautuvan toisillaan. Amputoidun jalan haamusärkyä ja hermoratoja tutkineet ovat havainneet, että usealla henkilöllä haamu jalka jännittyi kuin seksuaaliaktissa. Myös kasvot ovat yhdistyneet hermoradoissa jalkoihin ja sukuelimiin.

Kielellinen kehitys kertoo myös hermoyhteyksistä. Kielessä lähekkäin olevat ilmaisut ovat lähellä toisiaan hermoissakin. Kielen syntyä ja mielleyhtymiä peilaavat uskonnolliset tarinat, sadut ja tapahtumat yhdistävät asioita tavalla, joka näkyy myös hermoyhteyksissä. Ei ole sattumaa, että samanlaiset ilmaisut liittyvät useissa kulttuureissa toisiinsa. Puhutaan muiden muassa tunnemyrskyistä, tunneryöpyistä, tunnetulvista. Siksi suurissa muutoksissa uninäkyihin tulee myrskyjä ja tulvia. Kielelliset ilmaisut monissa, toiminnoissa ja kielissä kytkeytyvät ruumiillisiin. Talolla on ulkonäkö kuten ihmiselläkin. Talossa on sisätiloja eri toiminnoille, samoin ihmisellä. Usein unissa katsellaan taloa mielentilan kuvana. Samanlainen ulkotilan ja sisätilan yhteys on astian ja ihmisen välillä. Ihmistä usein kuvataan astiana.

Monet kvanttifyysikotkin on antanut tukea symbolisille selityksille. On havaittu, että tutkijat löytävät selityksiä uusille oudoille ilmiöille arkkityyppisten ilmaisujen kautta. Arkkityypiksi muodostuu ilmiöiden/havaintojen ihmiskulttuureissa alkuoivallus. Kyse on siitä, miten ihmisen mieli oman luontonsa mukaisesti ymmärtää luonnon ilmiötä. Usein kyse ilmiön ’puhuttelevuudesta’ ja intuitiivista näyistä. Unissa tuo hermoverkkojen alkuyhteys tulee kokemuksen kuvaksi. Jos kokemukselle ei ole ennestään ilmaisua, tuo alkumielikuva antaa alustavan merkityksen. Symboliset merkitykset vievät kielen ja kulttuurien synnyn juurille ja kehittävät kokonaisuuksien merkitystä tunteidenkin tasolla

Freudin oivalsi myös sen, että muistot voivat muuttua. Muistojen muuttuminen ei ole uusi keksintö. Uudet kokemukset voivat muuttaa aikaisemmin opittuja tai koettuja asioita. Aivojen plastisuus selittää sublimaation. Alunperin arkinen konkreettinen asia tai toiminto voi saada henkisemmän muodon. Henkisen kokemuksen arkkityyppinen yhteys antaa tunnetasolla voimaa teoreettiseenkin työskentelyyn.
Henkilökohtaisempaa unientulkintapalvelua

Palaa sivulle “Olavin palsta”

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailija